Tänään kotiin!

...Tai ainakin melkein. Tänään meen lentokentältä suoraan mökille ja huomenna vietetään kiva Serena-päivä tyyppien kaa! Sain just pakattua kaikki tavarat ja lähtöselvityskin on jo tehtynä, joten nyt se on pelkkää odottelua neljään asti, jolloin me lähdetään pikkuhiljaa ajelemaan kentälle päin.. :D En malttais millään oottaa, että voin astua ulos lentokentän ovista ja nähdä mun ihanat tyypit siellä odottamassa. Pitää ehkä kattoa taas vähän (tai paljon) Netflixii et aika menee nopeemmin.. See you soon Finland! <3

Restival 2016

Täällä on ollut tällä viikolla Restival-nimiset festarit, jossa mekin eilen käväistiin. Siellä oli ihanan rento fiilis ja hyvää ruokaa ja hyvää musiikkia mutta me oltiin kaikki niin poikki Venetsian jäljiltä että ei siellä kovin kauaa viihdytty.. Tänään kuitenkin mennään sinne uudestaan, jee!

Ihan hassua, että tää on mun viimenen (kokonainen) päivä täällä! Huomenna mun lento lähtee seitsemän aikaan illalla ja on perillä Suomessa joskus yhdentoista aikaan. Oon täällä ihan täpinöissäni ja jo monta kertaa alottanut pakkaamaan mutta kuitenkin lopettanut :D Ajattelin, että pakkaan tavarat vasta huomenna, niin saan sitten jotain tekemistä päivälle etten oo ihan mahoton.. See you soon Finland <3

Pictures from the other side of Venice

Tänään näin Venetsiasta toisenkin puolen, kun kierreltiin tällä kertaa alueella, joka ei ole koko ajan turistien peitossa. Oli kyllä hyvä valinta, nimittäin varsinkin pääkatu oli ihan täpötäynnä ihmisiä. Ei mikään ihme, kun on kuitenkin viikonloppu ja sääkin oli tosi hyvä aamulla. Ihan hassua, että vaikka Venetsia on suhteellisen pieni paikka, niin silti sieltä löytyy aina jotain uutta. En siis tarkoita, että mää oisin kerennyt sillon ekalla kerralla jo kaiken näkemään. Nimittäin tän perheen isä sanoi, että tuo alue, jolla oltiin, oli hänellekin ihan uutta. Ja se kyllä näkyi, koska eksyttiin pari (kymmentä) kertaa ja loppujen lopuksi etsittiin bussiasemaa melkein kaksi tuntia :D 

Beach day part2

Eilen mentiin nonnan (poikien mummo) ja poikien kaa Caorleen viettämään mun viimestä rantapäivää. Taas kerran osu kyllä kelit ihan täydellisesti kohilleen: oli lämmintä, aurinko paistoi ja välillä kävi ihanan viilentävä tuulenvire. Viihdyttiinkin poikien kaa vedessä varmaan yli puolet päivästä, välillä uitiin meressä ja välillä pulikoitiin uima-altaassa. Pojat opetti mulle uusia kivoja vesipelejä ja pelailtiin niitä aika paljon. Käytiin myös taas pyydystämässä rapuja ja poikien mielestä oli niiiin kivaa säikytellä niillä mua. Nonna osti meille herkkujätskit rannalla kiertävästä jäätelökärrystä ja illalla käytiin poikien toiveesta kebabilla. Oli kyllä ihana päivä, taas monia rakkaita muistoja lisää! Voin kyllä hyvillä mielin lähteä kolmen(!!!!) päivän päästä kotia, oon nimittäin kokenut ja tehnyt täällä ihan mielettömän paljonja mielettömän ihania juttuja. Tämä ja huominen päivä on aika täyteen tupattuja, mutta sunnuntaina on sitten aikaa rentoututa ja pakata matkalaukut valmiiksi maantaita varten. Äiti ja isi - täältä mä kohta tuun! <3

Kuinka pääsin aupairiksi?

Ajattelin kertoa miten pääsin aupairiksi ja millainen prosessi se oli, kun sitä pyydettiin. Nää on siis mun omia kokemuksia ja suosituksia, jotkut suosii toista tapaa ja jotkut tykkää tehä samalla tavalla kun mä. 

Ihan ekaksi etin netistä tietoa eri keinoista päästä aupairiksi, ja hyvien suosituksien kautta löysin Aupairworld-nimisen sivuston (www.aupairworld.com). Se on ilmainen ja ainakin omien kokemuksien mukaan tosi luotettava. Tein sinne profiilin, johon laitoin tärkeimmät tiedot itestäni: nimi, ikä, asuinpaikka, kuva, koulutus, kirje aupair-perheille, yms... Tämän osuuden tein siis varmaan yli vuosi sitten :D Aktiivisesti aloin ettimään perhettä vasta maaliskuussa, koska monissa maissa aupairin täytyy olla täysi-ikäinen! Aluksi mun oli tosi vaikea löytää "sopivaa" perhettä, kun valinnanvaraa oli ihan liikaa. Tuolla sivustolla perheet voi etsiä aupairia ja toisinpäin, ja päivittäin mulle tuli yhteydenottoja perheiltä ympäri maailmaa. Viimein otin itteeni niskasta kiinni ja karsin pois kaikki "huonot" vaihtoehdot: perheet, joissa oli liikaa lapsia, maa ei ollut mulle mieleinen, työajat oli huonot, yms.. Jäljelle jäi muutama perhe, joille laitoinkin sitten vastaviestiä ja kahden perheen kanssa sovittiin Skype-puhelu. Muistan, kuinka mua jännitti ihan kauheasti ennen noita Skypejä, mutta loppujenlopuksi se tilanne ei edes ollut mitenkään pelottava tai jännittävä. Toisen perheen kanssa ajatukset napsahti heti yhteen, ja niinpä sovittiin uusi Skype-aika muutaman päivän päähän. Silloin mukana oli mun lisäks äiti, joka ihan pokkana kysyi perheeltä "Are you criminals?". Ihana äiti, halusi vaan varmistaa etten joudu mihinkään rikollisten käsiin. <3 Tää toinen Skypettely meni myös tosi hyvin, ja niinpä me sovittiin perheen kanssa, että alan etsimään lentoa Italiaan. Tähän saakka aikaa oli kulunut joku pari viikkoa, joten parhaimmissa tapauksissa perheen voi löytää tosi nopeasti! Kannattaa kuitenkin olla tosi tarkkana perheen kanssa, koska valitettavasti niitä huijareitakin löytyy. Yleinen "sääntö" on, että jos profiilissa on siinä kirjeessä mainittu sähköpostiosoite, niin silloin kannattaa suosiolla skipata kyseinen perhe/aupair, koska kysessä saattaa olla huijari. 

Me oltiin tän perheen kanssa aika paljon yhteyksissä ennen mun tännetuloa. Noiden Skypejen jälkeen vaihettiin numeroita, ja viikoittain, välillä jopa päivittäin, vaihdettiin kuulumisia puolin ja toisin. Mun mielestä Whatsapp on tosi kätevä tämmösissä jutuissa, pojat laitteli mulle välillä videoita ja kuvia ja kertoi jo odottavansa mua tänne. 

Eli tiivistetysti:

Hain aupairiksi Aupairworld-sivuston kautta ja mulla kesti n. pari viikkoa löytää perhe. Ennen mun lähtöä oltiin pari kertaa Skypessä ja sen lisäksi juteltiin ahkerasti Whatsapin kautta. Tänne oli jotenkin paljon "helpompi" tulla, kun oltiin juteltu niin paljon etukäteen. 

Last days

Ihan hassua, että oon täällä enää kuusi päivää! Aika on oikeesti mennyt TOSI nopeesti. Vastahan mää tulin tänne ja kohta oon jo lähdössä pois.. Oon ihan täpinöissäni täällä mutta pitää nyt nauttia näistä viimesistä päivistä oikein kunnolla! Tänään meillä ei oo mitään erikoista ohjelmaa mutta loppuviikosta sitten senkin edestä: huomenna mennään varmaan ostoskeskukseen, torstaina merenrannalle, perjantaina käydään Trevisossa ja lauantaina tehdään päiväreissu Venetsiaan. Sunnuntaina todennäköisesti pakkailen tavaroita ja syödään juhlava luchi ja dinneri ja maanantaina sitten koittaakin lento kotia! 

10 days

OMG! En voi uskoo että oon täällä enää 10 päivää. Mihin tää aika on oikein mennyt? Vastahan mää tulin tänne ja kohta oon jo menossa pois.. Musta tuntuu, että nää viimeset päivät menee ihan hujauksessa ohi. Hyvä vaan, koska mulla on joo niiiiin kova ikävä kaikkia rakkaita! Ihanaa, että kohta pääsen omaan kotiin oman perheen ja kavereiden luo. 

Me vietettiin eilen poikien kaa leffailtaa, koska vanhemmat menivät treffeille (<333). Tehtiin hotdogeja ruuaksi, herkuteltiin sipseillä ja katsottiin How to train your dragon 2. Meillä oli tosi kiva ilta ja pojatkin käyttäytyi tosi kiltisti. 

Mulla ei oo mitään aavistusta meidän viikonloppusuunnitelmista, mutta veikkaan että käydään joko Venetsiassa tai Trevisossa, kun täällä on nyt vähän viileämpää. Ja Fransesca (tän perheen äiti)  lupasi opettaa mulle miten tehdään perunapalloja ja tiramisua ja pannacottaa ym. italialaisia herkkuja, jee! Joten voi olla, että ainakin yksi päivä viikonlopusta menee kokkailujen parissa.

Kids trail/another mountain

Eilinen päivä vietettiin vuorilla, koska pienemmällä pojalla oli siellä kids trail (lasten 2km juoksu). Siellä nautittiin sopivan viileästä säästä (joka täällä tarkottaa n. 25 astetta :D), hyvästä ruuasta, kauniista maisemista ja maailman söpöimmistä aaseista! 

Mitä mulle kuuluu?

Vaikka oonkin kaukana kotoa ja on kamala ikäviä kaikkia ihania ihmisiä, mulle kuuluu oikeasti tosi hyvää! Tällä viikolla olo on ollut tosi energinen ja oon ollut yhtä hymyä all the time. En tiiä johtuuko se lämpösestä säästä, opiskelumotivaation löytymisestä vai kahden viikon päästä koittavasta lennosta kotiin, mutta aion kyllä ottaa tästä fiiliksestä kaiken irti! Mulla on täällä edessä vielä kaksi viikkoa ja aion todellakin suunnitella jotain kivaa jokaiselle päivälle. Meillä on viikonlopun suunnitelmissa lähteä käymään vuorilla (jee!!!) ja ihan vain olla ja rentoutua. Kelpaa mulle! Tällä hetkellä mun bucket listiltä löytyy mm. pari shoppailureissuu Valecenteriin, Venetsia-päivä, paljon kuvien ottamista ja mahdollisesti päiväretki Gardajärvelle. Saa nähä kuinka moni noista toteutuu, peukut pystyyn siis!

YO-kokeisiin valmistautumista..

Moni olisi varmaan jättänyt välistä aupair-kesän ennen kolmia ylioppilaskirjoituksia, mutta minäpä en! Tiesin jo ennen tänne tuloa, että viimeistään heinäkuussa on aloitettava kirjoituksiin lukeminen. Mä olin vähän ajoissa, sillä aloitin bilsan kertaamisen jo kesäkuun alussa - en nimittäin halunnut heinäkuusta pelkkää lukukuukautta. Toisaalta en ole kajonnut kemiaan vielä ollenkaan.. Ajattelin jättää sen kertaamisen syksyyn, kun kemian asiat oon kuitenkin jo kertaalleen opiskellut. Ne pitää vaan enää palauttaa mieleen.

Ennen tänne tuloa pakkasin matkalaukkuun vain enkun ja bilsan abikirjat (en siis ollenkaan kurssikirjoja enkä kemiaa), koska ajattelin pärjääväni niillä ihan hyvin. Ja kyllä mä oon niillä hyvin pärjännytkin! 

Enkkua en oo ihan kauheasti vielä lukenut, koska en oo kokenut sitä kovin tarpeelliseksi. Oon reilun kuukauden jo puhunut (ja ajatellut) englanniksi ja lisäksi katsonut kaikki sarjat/elokuvat enkunkielisillä teksteillä. Itse ainakin huomaan jo nyt kehitystä omassa kielitaidossa! Sanavarasto on laajentunut tosi paljon ja enkun puhuminen sekä ymmärtäminen käy paljon nopeampaa. Kyllä mä silti aion lukea kielioppeja ja sanoja tosta abikirjasta, mutta ihan rennolla otteella. Lisäksi aion ehdottomasti hyödyntää erilaisia nettisivuja, missä on hyviä vinkkejä ja neuvoja enkun opiskeluun!

Ja sitten se ihana bilsa. Mulla on siis siitäkin vain abikirja ja mun mielestä se on tällä hetkellä ihan riittävä. Oon selaillut sen jo yhden kerran läpi ja nyt aloitin lukemaan sitä toisen kerran - tällä kertaa tosin kunnolla lukusuunnitelman mukaan. Lukemisen lisäksi oon kerennyt jo katsoa pari dokumenttia mm. antibiooteista ja aivoverenvuodosta parantumisesta. Mun mielestä on kiva vaihdella aina välillä opiskelutapaa, ettei tuu kyllästymistä. Just esimerkiks dokumentit tai haastattelut onkin kivaa vaihtelua lukemiseen. 

Mää oon oikeestaan ihan yllättynyt siitä, miten paljon mulla on ollut täällä aikaa lukea ja valmistautua kirjotuksiin. Aluksi nimittäin vähän pelkäsin, että mulle tulisi lopussa kamala kiire pysyä lukusuunnitelmassa. Onneks niin ei ole käynyt ja oon pystynyt rennoilla mielin lukemaan ilman kiirettä. Mulla on nyt jotenkin tosi paljon motivaatiota lukemiseen, joten opiskelu on kivaa ja siihen käytän mielellään aikaa. Äitille tiedoksi, että teen mä muutakin kun vain opiskelen, joten älä huoli! <3    

p.s. Kuvat on otettu meidän veneilyreissulta, kun käytiin tommosessa ihanassa saaressa! 

The end of the Grest

Eilen vietettiin poikien Grestin (seurakunnan järjestämä leiri, joka kesti kolme viikkoa) päätösjuhlaa. Itse tapahtuma oli tosi hieno ja siellä oli paljon ohjelmaa laidasta laitaan, mutta mun mielestä se kesti ihan liian myöhään. Se alkoi kahdeksan aikoihin ja kotiin tultiin vasta hieman ennen puoltayötä. Toisaalta hämärtyvä ilta loi tietynlaista taianomaista fiilistä ja ei edes ollut liian kuuma, kun ei ollut aurinkoa porottamassa niskaan. Tapahtuma-alueella oli erilaisia ruokapisteitä, pomppulinnoja, myyntikojuja lasten tekemille töille ja esiintymislava, jossa nähtiinkin illan aikana mm. lasten tanssiesityksiä ja tulennielijänainen.